Elatusapu Suomessa 2026 — kuinka elatusapu lasketaan

Avo- tai avioeron jälkeen lapsen elatus jakautuu vanhempien kesken niin, että lähivanhempi vastaa arjen kustannuksista ja etävanhempi maksaa kuukausittaista elatusapua. Vanhemmat voivat usein sopia summasta keskenään, mutta laskenta ei ole vapaata harkintaa — Suomessa noudatetaan oikeusministeriön julkaisemaa ohjetta, jonka pohjalta lastenvalvoja ja käräjäoikeus arvioivat sopimuksen kohtuullisuuden.

Tässä artikkelissa käymme läpi elatusavun määräytymisen periaatteet, oikeusministeriön elatusapulaskurin käytön, Kelan elatustuen ehdot, sopimuksen vahvistamisen lastenvalvojan luona, elatusvelvollisuuden keston sekä rajat ylittävät tilanteet Suomen ja Viron välillä.

1. Elatusvelvollisuuden periaatteet

Suomen perusta lapsen elatuksessa on laki lapsen elatuksesta (704/1975). Lain 1 §:n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, ja vanhemmat vastaavat tästä yhdessä kykynsä mukaan. Velvollisuus koskee yhtä lailla aviossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia.

Elatuksen ja elatusavun käsitteet on syytä erottaa toisistaan:

• Elatus tarkoittaa kaikkia lapsen tarpeiden täyttämiseksi tarvittavia kuluja — ruokaa, vaatetusta, asumista, terveydenhoitoa, koulutusta ja harrastuksia.
• Elatusapu on rahasuoritus, jolla etävanhempi osallistuu lähivanhemmalla syntyviin kustannuksiin. Lähivanhempi ei maksa elatusapua, koska hän huolehtii lapsen kuluista käytännössä.

Elatusvelvollisuus ei pääty avioeroon eikä yhteyden katkeamiseen lapseen. Sen sijaan se päättyy lapsen täysi-ikäistymiseen — paitsi koulutuksen aikana erityisvelvollisuutena (ks. luku 6).

2. Elatusavun laskeminen oikeusministeriön ohjeella

Oikeusministeriö on julkaissut Ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (viimeisin laaja päivitys 2019, indeksitarkistukset vuosittain). Ohje ei ole laki, vaan ohje, mutta lastenvalvojat ja käräjäoikeudet noudattavat sitä lähes poikkeuksetta.

Laskenta etenee kolmessa vaiheessa:

Vaihe 1: Lapsen elatuksen tarve

Yleinen elatus määräytyy lapsen iän mukaan. Vuoden 2026 indeksitarkistetut yleisen elatuksen määrät (ohjeellisia, voivat vaihdella tilanteen mukaan):

Lapsen ikä	Yleinen elatus €/kk
0–6 vuotta	n. 330 €
7–12 vuotta	n. 380 €
13–17 vuotta	n. 510 €

Yleisen elatuksen lisäksi otetaan huomioon:

• Asumiskustannukset (suhteellinen osuus lähivanhemman asumismenoista)
• Päivähoidon tai koulukyydityksen maksut
• Erityiset terveys- ja hoitokulut
• Harrastusten kohtuulliset kulut
• Vakuutukset (osa lapsen osuudesta)

Vaihe 2: Vanhempien elatuskyky

Vanhemman elatuskyky on hänen kuukausittaiset nettotulot, joista vähennetään:

• Yleiset elinkustannukset: yksin asuvalla n. 660 €, parisuhteessa n. 590 €, lapsen kanssa asuvalla lisää lapsen perusteella
• Asumiskustannukset kohtuullisina pidettyinä (Helsingissä noin 800–1100 € yksin asuvalla)
• Työmatkakulut
• Velkojen lyhennykset ja korot (kohtuullisina)
• Toissijaisten lasten elatus uudessa perheessä

Jäljelle jäävä elatuskyky on se osuus, jota voidaan käyttää lapsen elatukseen. Jos elatuskyky on negatiivinen tai hyvin alhainen, vanhemmalla ei välttämättä ole velvollisuutta maksaa täyttä elatusapua.

Vaihe 3: Elatusvelvollisen osuus

Elatusvelvollisen osuus = (oma elatuskyky / vanhempien yhteinen elatuskyky) × lapsen elatuksen tarve.

Etävanhemman osuudesta vähennetään lopuksi luonapitovähennys, joka huomioi sen, että lapsi viettää aikaa myös etävanhemman luona — yleensä 1,50–4,50 € päivää kohden riippuen luonapidon kestosta.

Oikeusministeriön elatusapulaskuri on saatavilla osoitteessa oikeus.fi. Laskuri on hyvä lähtökohta, mutta yksittäistapauksessa lastenvalvoja tai käräjäoikeus voi poiketa tuloksesta erityisten syiden perusteella — esimerkiksi lapsen erityistarpeet tai vanhemman varallisuus.

3. Kelan elatustuki — mitä se kattaa

Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua tai jos elatusapua ei ole vahvistettu, lähivanhempi voi hakea elatustukea Kelasta. Tuki perustuu elatustukilakiin (580/2008) ja sen tarkoituksena on turvata lapselle vähimmäiselatus elatusvelvollisen maksuhäiriöistä riippumatta.

Vuoden 2026 elatustuen perustaso on noin 196,82 €/kk lasta kohden (tuki on indeksisidonnainen ja tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaan).

Milloin Kela maksaa elatustukea

Elatustukea maksetaan, jos:

• Elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen
• Elatusapua ei ole vahvistettu (esim. vanhempi tuntematon)
• Vahvistettu elatusapu on perustaso pienempi (täydentäväelatustuki)
• Toinen vanhempi on kuollut eikä lapsi saa perhe-eläkettä riittävän suurena

Hakeminen

Elatustukea haetaan Kelasta osoitteessa kela.fi. Hakemukseen liitetään:

• Vahvistettu elatussopimus tai tuomio (jos olemassa)
• Selvitys siitä, että toinen vanhempi ei ole maksanut
• Lapsen huoltajuusasiakirjat
• Tilinumero, jolle tuki maksetaan

4. Elatussopimuksen vahvistaminen

Vanhemmat voivat sopia elatusavusta keskenään, mutta vapaamuotoinen sopimus ei riitä Kelan elatustuen saamiseksi eikä ulosottoa varten. Sopimus on vahvistettava lastenvalvojan luona kunnan sosiaalitoimessa.

Lastenvalvojan vahvistus (maksuton)

1. Varaa aika oman kuntasi lastenvalvojalle — Helsingissä Helsingin kaupungin perheoikeudelliset palvelut (Kallio, Itäkeskus, Vuosaari, Malmi)
2. Molemmat vanhemmat saapuvat tapaamiseen tuloselvityksineen
3. Lastenvalvoja tekee ohjeen mukaisen laskelman ja keskustelee vanhempien kanssa
4. Sopimus allekirjoitetaan ja lastenvalvoja vahvistaa sen

Vahvistettu sopimus on suoraan ulosottokelpoinen (laki lapsen elatuksesta 8 §). Sitä ei tarvitse erikseen viedä käräjäoikeuteen, ja se on perustana Kelan elatustuelle.

5. Käräjäoikeudessa ratkaiseminen

Jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lastenvalvojan luona, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. Kanne nostetaan lapsen kotipaikan käräjäoikeudessa (oikeudenkäymiskaari 10 luku 9 §). Helsingissä asuvaa lasta koskeva elatusapuasia käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Käräjäoikeudessa käsiteltäviä elatusapuasioita ovat:

• Elatusavun vahvistaminen, kun sopimukseen ei päästä
• Elatusavun muuttaminen olosuhteiden muututtua
• Elatusvelvollisuuden lakkauttaminen tai päättäminen ennen 18 ikävuotta
• Täysi-ikäisen lapsen koulutuselatuksen vahvistaminen

Oikeudenkäyntimaksu on 530 € (2026), mutta oikeusapuun oikeutetut ovat maksusta vapautettuja. Asianajopalkkiot ovat 1500–4000 € yksinkertaisessa asiassa. Lähes kaikki saavat oikeusapua oikeusapulain mukaisten tulorajojen puitteissa.

6. Elatusvelvollisuuden kesto

Pääsääntöisesti elatusvelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta (laki lapsen elatuksesta 3 §). Jos lapsi kuitenkin opiskelee päätoimisesti ja saa siitä koulutusta, vanhempien koulutuselatusvelvollisuus jatkuu kohtuullisena pidettävän ajan.

Koulutuselatus täysi-ikäisenä

Koulutuselatusta voidaan vaatia, kun:

• Lapsi opiskelee päätoimisesti — toisella asteella, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa
• Opiskelu on kohtuullista lapsen kykyihin ja taipumuksiin nähden
• Vanhempien taloudellinen tilanne mahdollistaa avustuksen
• Opinnot etenevät kohtuullista vauhtia

Velvollisuus päättyy yleensä, kun lapsi täyttää 21 vuotta tai valmistuu ensimmäisestä ammatillisesta tutkinnostaan — kumpi tahansa tapahtuu ensin. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2003:48 linjattiin, että koulutuselatusta voidaan poikkeuksellisesti vaatia myös myöhemmin, jos opinnot keskeytyivät olosuhteista johtuvista syistä.

7. Maksamatta jätetty elatusapu — ulosotto

Jos elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua, lähivanhempi voi hakea ulosottoa. Toimivaltainen viranomainen on ulosottoviranomainen, Helsingissä Helsingin ulosottovirasto.

Ulosoton hakeminen

1. Toimita ulosottoon vahvistettu elatussopimus tai käräjäoikeuden päätös
2. Ilmoita maksamatta olevat erät euroina ja päivämäärittäin
3. Anna elatusvelvollisen yhteystiedot ja mahdolliset tulonlähteet
4. Ulosotto perii palkasta, eläkkeestä tai veronpalautuksesta

Hakemus tehdään osoitteessa ulosotto.fi tai paperilomakkeella. Käsittelyaika on yleensä 2–4 viikkoa. Ulosotosta maksaa kuluja vain elatusvelvollinen, ei hakija.

8. Helsinki–Tallinna — rajat ylittävät tilanteet

Suomen ja Viron välillä elatusapuasiat ovat yleisiä — toinen vanhempi muuttaa toiseen maahan, ja lapsi jää toiseen. Tällaisia rajat ylittäviä elatusasioita säätelee EU:n elatusasetus (EY 4/2009) sekä Haagin elatussopimus 2007.

Rajat ylittävä täytäntöönpano

EU:n elatusasetuksen suuri etu on, että Helsingin käräjäoikeuden vahvistama elatussopimus on suoraan täytäntöönpanokelpoinen myös Virossa ilman erillistä tunnustamismenettelyä. Sama pätee toiseen suuntaan — virolaisen tuomioistuimen päätöstä voidaan ulosottaa Suomessa.

Käytännössä:

1. Hae käräjäoikeudelta lomake "Liite I" (asetuksen mukainen vahvistus)
2. Toimita lomake ja päätös Viron kohtutäituriin (ulosottomies)
3. Virolainen ulosottomies perii saatavan suoraan vanhemman palkasta tai pankkitililtä

Verotus ja tuet

Elatusapu ei ole tuloverolaissa veronalaista tuloa lähivanhemmalle eikä vähennyskelpoinen kulu elatusvelvolliselle. Sama periaate pätee Virossa. Kelan elatustuki sen sijaan on verotonta sosiaaliturvaa, eikä se vaikuta muiden tukien myöntämiseen.

Lapsen huoltajuus eri maissa

Elatusapu ja huoltajuus ovat eri asioita. Helsingin Suomessa asuvalle lapselle voi käydä siten, että elatusvelvollisuus on virolaisella vanhemmalla, vaikka huoltajuus ja tapaamisoikeus on määritetty Bryssel II ter -asetuksen mukaan. Asiat ratkaistaan yleensä samassa oikeudenkäynnissä, jossa avioero käsitellään.

UKK — usein kysytyt kysymykset