Oleskelulupa hylätty — kuinka valittaa Migrin päätöksestä

Migrin kirje pudottaa monen elämän hetkessä epävarmuuteen. Oleskelulupahakemus on hylätty, käännytyspäätös liitteenä — ja sen mukana sanotaan, että poistumisaikaa on 30 päivää tai päätös on jo täytäntöönpanokelpoinen. Tällaisessa tilanteessa on luonnollista hätääntyä, mutta kannattaa muistaa, että hylkäys ei ole vielä lopullinen. Suomen hallintolainkäyttöjärjestelmä antaa kaksi oikeusastetta — hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden — ja huomattava osa Migrin päätöksistä muuttuu tai kumotaan valitusvaiheessa.

Tässä artikkelissa käymme läpi koko valitusprosessin: valitusajan laskemisen, hallinto-oikeuteen toimitettavan valituksen sisällön, täytäntöönpanon kieltämisen, KHO:n valitusluvan hakemisen, oikeusavun ja avustajan käytön, säilöönoton ja sen valittamisen sekä EU-kansalaisten erityisaseman. Tavoitteena on antaa selkeät askelet tilanteeseen, jossa tavallisesti kuukauden harkinta-aika tuntuu mahdottoman lyhyeltä.

1. Ulkomaalaislaki (UL) — peruskehys

Ulkomaalaislaki (UL, 301/2004) on Suomen ulkomaalaisoikeuden perussäännöstö. Se sääntelee maahantuloa, oleskelua, työntekoa, kansainvälistä suojelua ja maasta poistamista. Lakia täydentävät laki kansalaisuudesta (359/2003) sekä EU:n ja kansainvälisen oikeuden instrumentit, erityisesti:

• EU:n vapaan liikkuvuuden direktiivi (2004/38/EY) — EU-kansalaisten oikeudet
• EU:n yhdistymisdirektiivi (2003/86/EY) — perheenyhdistäminen
• EU:n palautusdirektiivi (2008/115/EY) — käännytysmenettely
• Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS), erityisesti 8 artikla (yksityis- ja perhe-elämän suoja)
• Geneven pakolaissopimus ja Dublin III -asetus (EU 604/2013) — kansainvälinen suojelu

Tyypillisiä hylkäysperusteita ovat:

• Toimeentulo ei riitä lain vaatimaa tasoa (UL 39 §) — yleensä 1300 €/kk yhden hengen kotitalouteen
• Hakijan henkilöllisyys on epäselvä
• Maahantulosäännöksiä on kierretty (UL 36 §) — esimerkiksi näennäisavioliitto
• Aiempi laiton oleskelu tai rikosrekisteri
• Työpaikan tai opiskelupaikan ehdot eivät täyty
• Perheenyhdistämisessä epäilys siteen aitoudesta

2. Valitusaika 30 päivää — ehdoton määräaika

Ulkomaalaislain 190 §:n mukaan Migrin oleskelulupapäätöksestä on valitettava hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tämä on absoluuttinen määräaika. Jos valitusaika menee umpeen, oikeus on käytännössä menetetty — menetetyn määräajan palauttaminen on KHO:n yksinomaisessa toimivallassa ja sitä myönnetään erittäin harvoin.

Valitusajan laskeminen

1. Selvitä tiedoksisaantipäivä päätöksen liitteistä tai postin merkinnöistä
2. Aloita laskenta seuraavasta päivästä
3. Laske 30 kalenteripäivää eteenpäin
4. Jos viimeinen päivä on lauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä, määräaika siirtyy seuraavaan arkipäivään (laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 5 §)
5. Valitus on perillä hallinto-oikeudessa kello 16:15 viimeistään 30. päivänä

3. Valituksen sisältö ja toimittaminen

Valitus laaditaan vapaamuotoisesti kirjallisena, mutta sen on täytettävä laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (LOHA, 808/2019) 15 §:n mukaiset vaatimukset.

Valituksen pakolliset osat

• Valittajan tiedot — nimi, syntymäaika, kansalaisuus, kotipaikka, yhteystiedot, mahdollinen edustajan ja avustajan tiedot
• Päätös, johon valitetaan — viranomainen (Migri), päivämäärä, asianumero
• Vaatimukset — mitä päätökselle vaaditaan tehtäväksi (kumottavaksi, muutettavaksi, palautettavaksi)
• Perustelut — miksi päätös on virheellinen tai lainvastainen
• Selvitykset ja todisteet — liitteinä
• Allekirjoitus — valittajan tai avustajan

Toimittaminen

Valitus toimitetaan toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen. Helsingissä ja Uudellamaalla asuville se on Helsingin hallinto-oikeus (Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki). Muut tuomiopiirit:

• Itä-Suomen hallinto-oikeus, Kuopio
• Turun hallinto-oikeus, Turku
• Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Hämeenlinna
• Vaasan hallinto-oikeus, Vaasa
• Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Oulu

Valituksen voi jättää kahdella tavalla:

1. Sähköisesti osoitteessa asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet — tunnistautuminen verkkopankilla tai mobiilivarmenteella
2. Paperilla joko postitse tai henkilökohtaisesti toimittamalla hallinto-oikeuden kirjaamoon

4. Täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen

Ulkomaalaislain 200 §:n mukaan käännytyspäätös on yleensä täytäntöönpanokelpoinen heti, vaikka siitä on valitettu. Tämä tarkoittaa, että Migri tai poliisi voi periaatteessa poistaa valittajan maasta kesken valitusprosessin. Käytännössä tämä torjutaan hakemalla hallinto-oikeudelta täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä.

Mitä hakemuksessa esitetään

• Valittajan henkilölliset olosuhteet (perhe, asunto, työ Suomessa)
• EIS 8 artiklan mukainen yksityis- ja perhe-elämän suoja
• EU:n suhteellisuusperiaate
• Käännytyksen peruuttamattomat seuraukset (esim. lasten huoltajuus, työpaikka)
• Valituksen voitontodennäköisyys ensi vaiheessa

Hakemus käsitellään yleensä 5–10 arkipäivän kuluessa. Jos täytäntöönpanon kieltäminen myönnetään, käännytystä ei panna täytäntöön ennen valituksen ratkaisua. Helsingin hallinto-oikeudessa täytäntöönpanon kieltäminen myönnetään selvästi useammin kuin keskimäärin, kun valittajalla on Suomessa perhe-elämää.

EIS 8 artikla — yksityis- ja perhe-elämä

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytäntö on vahvasti suojaava niiden henkilöiden osalta, joilla on Suomessa puoliso, lapsia tai pitkä oleskelu. Ratkaisuissa Üner v. Alankomaat (2006) ja Maslov v. Itävalta (2008) EIT linjasi useat tekijät, jotka on punnittava ennen käännytystä — perhesiteet, oleskelun kesto, integraatio, kielitaito, mahdollisuus jatkaa perhe-elämää muualla.

5. KHO:n valituslupa

Jos hallinto-oikeus hylkää valituksen tai päätös on muuten valittajalle epäedullinen, voi siitä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Valitus ei kuitenkaan etene automaattisesti — KHO:n on ensin myönnettävä valituslupa.

Valituslupahakemus on jätettävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista. Hakemus toimitetaan KHO:hon (Fabianinkatu 15, 00130 Helsinki) tai sähköisesti samaan asiointijärjestelmään kuin hallinto-oikeudessa.

KHO myöntää valitusluvan ulkomaalaisasioissa keskimäärin 10–15 % tapauksista. Erityisen vahvoja perusteita ovat:

• Migri tai hallinto-oikeus on käyttänyt vanhentunutta oikeuskäytäntöä
• EU-oikeuden tulkinta on epäselvä ja vaatii ennakkoratkaisua
• Päätös on ristiriidassa EIT:n ja KHO:n oman ratkaisukäytännön kanssa
• Menettelyvirhe (esim. kuulemisvelvollisuuden laiminlyönti)

6. Oikeus avustajaan ja oikeusapu

Ulkomaalaislain 9 §:n mukaan ulkomaalaisella on oikeus käyttää avustajaa hallintomenettelyssä ja oikeudenkäynnissä. Avustajaksi voidaan valita asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeusavustaja.

Ulkomaalaisasiat ovat yleensä oikeusapuun oikeuttavia, koska:

• Hakijoiden tulot ovat yleensä alle oikeusapulain tulorajojen
• Asia on monimutkainen ja vaatii kielellistä apua
• Hakijalla ei usein ole oikeusturvavakuutusta

Oikeusavun hakeminen ulkomaalaisasiassa

Oikeusapua haetaan kahdella tavalla:

1. Itse osoitteessa oikeusapu.fi
2. Avustajan kautta — useimmiten asianajaja hoitaa hakemuksen toimeksiannon yhteydessä

Helsingissä on useita ulkomaalaisasioihin erikoistuneita asianajotoimistoja ja oikeusaputoimistoja. Tulkkausta tarjotaan tarvittaessa — kulut sisältyvät oikeusapuun. Yleisimmät kielet ovat venäjä, viro, englanti, arabia ja somalia.

7. Käännytyspäätös ja sen seuraukset

Oleskeluluvan hylkäämiseen liittyy usein käännytyspäätös — määräys poistua Suomesta. Käännytys on hallintotoimi, joka asettaa velvollisuuden poistua, ja sen rikkominen voi johtaa maahantulokieltoon ja säilöönottoon.

Käännytyspäätöksen sisältö

Päätöksessä yksilöidään:

• Vapaaehtoisen paluun aika (yleensä 7-30 päivää)
• Kohdemaa, johon käännytetään
• Mahdollinen maahantulokielto Schengen-alueelle (1-15 vuotta)
• Käännytyksen täytäntöönpanon edellytykset

Maahantulokielto

Ulkomaalaislain 150 §:n mukaan maahantulokielto voidaan määrätä 1-5 vuodeksi, törkeissä tapauksissa 5-15 vuodeksi. Tällöin valittaja ei voi palata Schengen-alueelle (26 valtiota) kiellon kestoaikana. Maahantulokielto rekisteröidään SIS II -järjestelmään (Schengen-tietojärjestelmä), ja se vaikuttaa myös viisumin saamiseen.

Maahantulokielto on hylkäyksestä erillinen päätös, ja siitä voi valittaa samalla tavalla kuin käännytyspäätöksestä. Hallinto-oikeus voi kumota tai lyhentää kieltoa, jos se on suhteeton.

8. Säilöönotto ja sen riitauttaminen

Ulkomaalaislain 121 §:n mukaan ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön, jos:

• On perusteltua aihetta olettaa, että hän piiloutuisi tai vaikeuttaisi maasta poistamista
• Hänen henkilöllisyyttään ei ole pystytty selvittämään
• Säilöönottoon on muu erityisen painava syy

Säilöönotosta päättää poliisi tai Rajavartiolaitos. Säilöönotto suoritetaan Joutsenon säilöönottoyksikössä tai (lyhytaikaisesti) Helsingissä Metsälän säilöönottoyksikössä.

Vaihtoehtoiset turvaamistoimet

UL 118 §:n mukaan säilöönotto on äärimmäinen keino. Lievempiä vaihtoehtoja ovat:

• Ilmoittautumisvelvollisuus poliisille — tyypillisesti 1-3 kertaa viikossa
• Matkustusasiakirjan haltuunotto — passi luovutetaan viranomaiselle
• Asuinpaikkamääräys — velvollisuus oleskella tietyssä osoitteessa
• Vakuus rahasummana

Säilöönotetulla on aina oikeus avustajaan ja oikeusapuun. Avustaja voidaan tarvittaessa määrätä virka-aputeitse. Asianajopalkkio maksetaan valtion varoista.

9. EU-kansalaisten erityisasema

EU-kansalaisten (mukaan lukien viroalaisten) asema poikkeaa olennaisesti kolmansien maiden kansalaisten asemasta. EU:n vapaan liikkuvuuden direktiivi (2004/38/EY) takaa oikeuden liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella laajalti.

Karkottaminen EU-kansalaisena

EU-kansalainen voidaan karkottaa vain rajoitetuilla perusteilla (UL 168 §):

• Yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vakava vaarantuminen
• Kansanterveyden vakavasti uhattuna oleminen
• Petollisesti hankittu oleskeluoikeus

Karkottamisen kielletyt perusteet:

• Työttömyys
• Sosiaalietuuksien käyttö (sinänsä)
• Yleinen ennaltaehkäisy
• Yksittäinen rikos ilman henkilökohtaista uhka-arvioita

Pysyvän oleskeluoikeuden saanutta (5 vuoden oleskelun jälkeen) voidaan karkottaa vain "erittäin painavista syistä yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vuoksi" (UL 169 §). Yli 10 vuotta Suomessa oleskelleen EU-kansalaisen karkottamiseen tarvitaan "yleisen turvallisuuden pakottavia syitä" — käytännössä erittäin vakava rikollisuus.

Helsingissä asuvan virolaisen tilanne

Helsingissä asuu yli 30 000 viroalaista, ja heille tyypillisiä ovat seuraavat kysymykset:

• Rekisteröinti viivästynyt — Migri voi tehdä huomautuksen, mutta ei karkottaa pelkän viivästyksen vuoksi
• Työttömyys ja sosiaaliturva — EU-kansalainen voi pysyä Suomessa työnhakuasemassa kohtuullisen ajan (yleensä 6 kk)
• Perheenjäsenet kolmansista maista — viron kansalaisen perheenjäsen (puoliso, lapsi) saa oleskelukortin EU-direktiivin perusteella, joka on suotuisampi kuin tavallinen oleskelulupa
• Eläkkeellä siirtyminen Viroon — EU-eläke maksetaan ulkomaillekin, ja sosiaaliturva siirtyy EU-asetuksen 883/2004 mukaisesti

Jos Migri tekee päätöksen, joka rajoittaa EU-kansalaisen vapaata liikkuvuutta, sovelletaan suhteellisuusperiaatetta ja oikeuskäytäntö on EU-tuomioistuimen valossa varsin valittajan kannalta suotuisaa. EU-oikeuden vastainen päätös on hallinto-oikeudessa hyvin kumottavissa.

UKK — usein kysytyt kysymykset